Maailman sotilasmenot saavuttavat uuden ennätyksen Euroopan menojen noustessa – Suomi sotilasmenojensa kasvattajien kärjessä
Globaalit sotilasmenot kasvoivat reaalisesti 3,7 prosenttia vuonna 2022, ollen ennätyskorkea 2240 miljardia dollaria.
Sotilasmenot kasvoivat Euroopassa jyrkimmin viimeiseen 30 vuoteen verrattuna, raportoi Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI tänään julkaistussa raportissa.
Kolme suurinta sotilasmenoihinsa nähden olivat edelleen Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, jotka vastasivat 56 prosenttia maailman kokonaismenoista. Ylivoimaisesti voimakkain menojen nousu (+13 prosenttia) nähtiin Euroopassa, ja se johtui suurelta osin Venäjän ja Ukrainan menoista. Suurimmat sotilasmenot, 877 miljardia dollaria, olivat Yhdysvalloilla. Siitä Ukrainalle annetun sotilaallisen avun osuus oli noin 20 miljardia dollaria. Sotilaallinen apu Ukrainalle ja huoli Venäjän kohonneesta uhasta vaikuttivat muidenkin valtioiden päätöksen priorisoida sotilasmenoja, samoin kuin jännitteet Itä-Aasiassa.
Suomi kasvattaaa rajusti sotilasmenojaan
Suomi oli kärjessä Euroopassa sotilasmenojensa kasvattajana, jos ei lasketa sodassa olevaa Ukrainaa. Suomi kasvatti sotilasmenojaan +36 prosenttia, mutta myös Liettuassa, Ruotsissa ja Puolassa lisättiin selkeästi sotilasmenoja. Ukrainan sotilasmenot nousivat 44,0 miljardiin dollariin vuonna 2022. Tämä oli +640 prosenttia, mikä oli suurin yhden vuoden lisäys maan sotilasmenoissa, jotka on koskaan kirjattu SIPRI-tietoihin
-> Lue Siprin tiedote täältä: https://www.sipri.org/media/press-release/2023/world-military-expenditure-reaches-new-record-high-european-spending-surges
Rauhanliike huolissaan sotilasmenojen kasvusta myös ilmastotavoitteiden takia
“Sotilaallinen varustelu tekee meistä puolustuskyvyttömiä ilmastokriisin aiheuttaman eksistentiaalisen uhan edessä“, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kommentoi.
Ympäri maailmaa on meneillään Global Aktion Days of Military spending (LINKKI), jossa eri puolilla maailmaa halutaan kiinnittää huomiota sotilasmenojen kasvattamisen vahingollisuuteen, mutta myös militarismin ja varustelun vaikutuksesta ympäristöön ja mm. ilmastotavoitteiden saavuttamiseen nähden.
Maailman armeijat ovat vastuussa noin viidestä prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta niiden hiilijalanjälkeä ja paljoa muuta, joilla varustelu ja nyt esimerkiksi sota Ukrainassa ja monissa maissa vaikuttavat ilmastoon ja ympäristöön, seurataan huonosti.
Kansalaisjärjestöjen globaalissa vetoomuksessa (LINKKI) todetaan, että
“Hallituksemme käyttävät tällä hetkellä yli 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria aseisiin ja sotilaalliseen varusteluun, mutta sotilaalliseen varusteluun vahva panostaminen on vaikea sovittaa välttämättömien päästötavoitteiden saavuttamisen tavoitteen kanssa vaan pahentavat ilmastohätätilaa. Sota ja aseelliset konfliktit johtavat paitsi kuolemaan ja tuhoon myös ympäristön tuhoamiseen ja ilmastonmuutokseen.”
Nyt varoja, joita voitaisiin käyttää ilmastomuutoksen lieventämiseen tai kääntämiseen sekä rauhanomaisen konfliktinratkaisujen edistämiseen, aseistariisuntaan ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen liittyviin aloitteisiin, käytetään sen sijaan jo ylimilitarisoidun maailman militarisoimiseen.
Poliittiset johtajat vievät meitä kilpavarustelun kierteeseen, kun jännityksen ja turvattomuuden ja pelon lietsomiseen sijaan pitäisi olla johtajutta etsiä ratkaisuja miten ennemminkin vahvistaa ja rakentaa yhteistyövaraista maailmanpolitiikkaa, yhteiseloa valtioiden kesken, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen, diplomatiaan ja yhteistyöhön. Nämä ovat myös aivan perustavanlaatuisia osatekijöitä ilmastouhan globaalin luonteen torjumiseksi.
Lisätietoja maailman sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien sivuilta: https://demilitarize.org/
