Hyvinvointia, ei aseita

Taloudellisia taustatietoja Rauhanryhmä 2022/Fredsgruppen 2022:lle

 Koonnut  ja kommentoinut Ritva Oesch 04.03.2023

 

Julkinen velka 

Suomen julkisen sektorin velka euromääräisesti ja suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on kasvanut ja valtion talous on alijäämäinen. Valtiovarainministeriön (VM) virkamiespuheenvuorossa joulukuussa 2022 (VM  2022:7) esitetään velkaantumisen pysäyttämistä supistamalla valtion alijäämiä yhdeksän miljardia euroa kahden seuraavan vaalikauden aikana. Tällä kurottaisiin umpeen ns. kestävyysvaje. 

 Veroaste (verojen ja BKT:n suhde) on laskenut vuodesta 2016.  Veroasteen lasku on niin merkittävä, että se on syönyt valtion tuloja lähes 8 miljardia euroa (Kiander). Lasku vuodesta 2016 ei johdu tietoisista päätöksistä verojen laskemiseksi vaan on tapahtunut ikään kuin huomaamatta mm kulutuksen muuttuessa. Tuloverotus ei ole keventynyt. 

Veroasteen lasku pitemmällä aikaperspektiivillä on tapahtunut tietoisten verotusta koskevien päätöksien seurauksena. Mainitsen tässä yhtiöveron alentamisen, tuloverojen progression alentamisen, pääomatulojen verotuksen muutokset, listaamattomien yhtiöiden osinkotuloverotuksen helpotukset. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet verotuloihin ja kestävyysvajeen syntyyn.

 VM:n puheenvuorossa otetaan esille menosopeutuksen ohella tulosopeutus veroja kiristämällä lähinnä  välillisten verojen, kuten arvonlisäveron, avulla. Pääpaino on VM:llä kuitenkin menoleikkauksissa.

Ehdotetut sopeutukset tulevat väistämättä koskemaan kansalaisille välttämättömiä sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta jne. VM:n puheenvuorossa todetaan: ”….On välttämätöntä, että (hyvinvointi)alueet kykenevät hillitsemään sote-palvelujen kustannusten kasvua”  ja ”Suomen julkisen talouden nopeaa vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa”.

Julkiseen sektoriin kuuluu valtion ja paikallishallinnon lisäksi sosiaaliturvarahastot (mm työeläkelaitokset).  Kuviossa 1 esitän julkisen velan ja sen rinnalla työeläkelaitosten ja -rahastojen sijoitukset. Sijoitusten arvo on jo suurempi kuin julkisen sektorin velka.  Nämä sijoitukset eivät luonnollisestikaan ole käytettävissä mihin tahansa. Mutta eläkkeiden maksuun niitä voidaan käyttää ja tällöin ”kestävyysvaje” ja sopeutustarve olisi huomattavasti pienempi. Tietääkseni ei ole olemassa mitään virallista suunnitelmaa siitä, mihin ja milloin rahastoja käytetään.

Taloustieteilijät eivät ole missään mielessä yksimielisiä julkisen velan nopean supistamisen välttämättömyydestä. Suomen julkinen velkasuhde on alle EU:n keskiarvon. Valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan ikäsidonnaiset menot kasvavat alle 2prosenttia BKT:stä vuoteen 2070 mennessä kun taas veropohjan rapautuminen pienentää verotuloja yli 2 prosenttia jo vuosina 2021-2027. (Lainá) 

Kuvio 1. Lähteet VM 2022:80, VM 2022:77, Eläketurvakeskus, omat laskelmat.

Julkisen sektorin menot

Kuviossa 2 esitän julkisen sektorin suurimpien ja  kansalaisille tärkeiden sosiaali-, terveys- ja koulutusmenojen suhteen BKT:hen sekä rinnalla puolustusmenot. Sosiaaliturva on selkeästi suurin ja voimakkaasti kasvava erä. Kuviossa on erikseen sosiaaliturvaan sisältyvät vanhuusmenot.  Näiden menojen tulevasta kasvusta VM on huolissaan kestävyysvajelaskelmissaan.

Kuvio 2 julkisen sektorin menot, sulautetut Sulautetuista kokonaismenoista on poistettu julkisyhteisöjen väliset omaisuusmenot, tulonsiirrot ja pääomansiirrot. Julkisyhteisöjen välisiä palvelujen ja tavaroiden ostoja ei kuitenkaan sulauteta. Lähde Tilastokeskus, julkisyhteisöjen menot tehtävittäin. Huom: Puolustusmenojen BKT-suhde oikealla pystyakselilla, muut vasemmalla pystyakselilla.

Puolustusmenot ovat suuruudeltaan noin 3 miljardia euroa. Puolustusmenojen suhde BKT:hen kuvion oikealla pystyakselilla on vaihdellut puolentoista prosentin molemmin puolin. Suomessa on tehty historiallisen suuri asehankinta vuonna 2021 päättämällä 64 monitoimihävittäjän hankinnasta noin kymmenen miljardin hankintahinnalla. Hinta ylläpito- ja käyttökuluineen tullee vielä kasvamaan. Tulevaisuudessa puolustusmenojen suhde BKT:hen  kasvaa tämän tuloksena ja se nostaa julkisen sektorin velkaantumisastetta.

Hävittäjähankinnat 

Suomen hallitus päätti hankkia 64 kpl F-35 hävittäjää Lockheed Martin-yhtiöiltä Yhdysvalloista joulukuussa vuonna 2021. Kauppa on Suomen suurin aseostos, hävittäjistä maksetaan kymmenen miljardia euroa. Kauppaa on arvosteltu sekä etu- että jälkikäteen useista näkökulmista ja useilla perusteilla. Otan tässä esille hankinnan taloudellisia vaikutuksia käsitelleen artikkelin, jonka on ennen hankintapäätöstä kirjoittanut Eero Lehto  (Lehto). Lehto toimi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (nyk. Labore) tutkimuskoordinaattorina ja ennustepäällikkönä. Lehto toteaa mm. seuraavaa:

• sekä teoreettisissa että empiirisissä tutkimuksissa on todettu, että sotilasmenojen alentaminen vaikuttaa positiivisesti BKT:hen. Jos maalla on omaa asetuotantoa, sotilasmenojen kasvattaminen voi lisätä teollisuustuotantoa mutta se vähentää investointeja niin että lopputulos on negatiivinen. Sotilasmenot syrjäyttävät sellaisia siviilimenoja, jotka edistäisivät talouskasvua ja nostaisivat tuottavuutta.
• F-35 koneet ovat ennen kaikkea suursodan hyökkäysaseita, eivät niinkään ilmapuolustuksen aseita. Hävittäjän valinta ilmaisee, millaiseen sodankäyntiin Suomi valmistautuu osallistumaan.

Myyntilupaan sisältyy mahdollisuus ostaa pitkän kantaman JASSM ER-risteilyohjuksia, jotka ovat hyökkäysaseita. Suomeen sijoitettuna ne olisivat varmin ensi-iskun kohde vastustajalle.

• hävittäjähankinnassa on päätetty, että käyttö- ja ylläpitokulut eivät saa ylittää nykyisen kaluston menoja, jotka ovat noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Kansainvälisten esimerkkien valossa on todennäköistä, että tämä on pahasti alimitoitettu summa. F-35 hävittäjien arvioidut ylläpito- ja käyttökustannukset 30 vuoden aikana saattavat olla yli kaksinkertaiset niiden hankintahintaan nähden, siis yli 20 miljardia euroa. (Lehdon lisäksi asiaa on käsitellyt mm. Helsingin Sanomat 10.12.2021)
• F-35 hävittäjät tarvitsevat ylläpitoa ja käyttöä varten uuden infrastruktuurin rakentamista, mihin on varattava rahaa

Hävittäjähankinta vastaa suuruudeltaan kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi esitettyä tasapainotusvaatimusta. Hankinta on kuitenkin kertaluontoinen erä ja tasapainotustoimet vaikuttaisivat myös tulevaisuudessa. 

Hankinta rahoitetaan velkarahalla, joten se kasvattaa Suomen julkisen sektorin velkaa ja velkasuhdetta.

Hankintaan sisältyy huomattavia riskejä. Hävittäjien lopullinen dollarimääräinen hinta on epävarma ja hinnan nousu on hyvin todennäköinen.  (Suomen Kuvalehti)  

Huomattava riski on myös valuuttakurssien muutoksen vaikutus hintaan. Vuodelle 2023 on budjetoitu jo 380 miljoonan euron lisäys hintaan valuuttakurssimuutosten ja indeksikorotusten vuoksi. Hävittäjien hintaan on myös laskettava pääomakustannukset eli velasta maksettava korko. Valtio ei erittele eikä kohdenna velkaansa ja sen korkoja eri kohteille. Hävittäjävelasta maksettava korko jää nähtäväksi. Samoin jää nähtäväksi infrastruktuurin rakentamisen kustannus ja ylläpito- ja käyttökustannusten suuruus.

Hävittäjien ilmastovaikutuksia ovat käsitelleet Ari Nissinen ja Hannu Savolainen (Nissinen ja Savolainen 2021). He toteavat, että puolustusministeriön hallinnonala tuottaa suurimman osan eli 43 prosenttia valtionhallinnon hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä. Hävittäjähankinnan päästöt olisivat noin viisi ja puolikertaiset verrattuna puolustusministeriön hankintojen arvioituihin (vuonna 2016) kokonaispäästöihin. 

Puolustusmenot

Puolustusmäärärahoja valtion budjetissa on lisätty vuoden 2020 jälkeen (Kuvio 3). 

Puolustusmenojen suhde BKT:hen on noussut ja on tämän vuoden budjetissa jo hieman yli 2 prosenttia. Naton tavoite on, että jäsenmaiden puolustusmenot olisivat vähintään 2 prosenttia BKT:stä ja että uudet asehankinnat olisivat tästä 20 prosenttia. 

Suomi täyttää siis BKT-suhdeluvun tavoitteen ja sijoittuu tällä suhdeluvulla EU:n kärkeen. Suurempi puolustusmenojen ja BKT:n suhde on vain Kreikassa, Puolassa, Virossa ja Latviassa. EDA:n ( European Defence Agency) 26 jäsenmaan  painotettu keskiarvo on 1,5 prosenttia.

Kuvio 3.Puolustusmenot valtion budjetissa. Lähde Valtion talousarviot vuosille 2020-2023 ja omat laskelmat

Määrärahojen kasvu johtuu pääasiassa kalusto(ase)hankinnoista, joista hävittäjien hankinta on suurin. Myös muita kalustohankintoja on kasvatettu. Vuosina 2022 ja 2023 myönnettiin  puolustusministeriölle 2,5 miljardia euroa kalustohankintoihin. Vuoden 2023 puolustusministeriön hallinnonalan menot ovatkin kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 2020 verrattuna.  Puolustusmateriaalihankintojen ja hävittäjähankinnan osuus vuotuisista kokonaismenoista on noussut jo 49 prosenttiin. Tässäkin Suomi täyttää Naton tavoitteen.

Myös muilla hallinnon aloilla on puolustusmenoihin liittyviä määrärahoja. Rajavartiolaitoksen (Sisäministeriön hallinnonala) määrärahat ovat vuoden 2023 budjetissa lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2022.  Korotus noin 350 miljoonaa euroa käytetään valvontalentokoneisiin ja itärajan aidan rakentamiseen.

Natojäsenyyteen liittyvät kustannukset ovat vuoden 2023 budjetissa yhteensä noin 100 miljoonaa euroa eri hallinnonaloilla. Ukrainan sodan aiheuttamia menoja on vuoden 2023 budjetissa eri hallinnonaloilla yhteensä 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 nämä menot olivat 1,8 miljardia euroa.

Varusteluhankinnat budjetoidaan käytettäväksi usean vuoden aikana. Näin valtio on sitoutunut vuosiksi eteenpäin korkeisiin varustelumenoihin. Kuviossa 4 esitän Puolustusministeriön voimassa olevat tilausvaltuudet vuoteen 2027 saakka. Vuosien hankinnat ovat yhteensä 12,3 miljardia euroa. Hävittäjähankinta on tässäkin suurin kohde.

Kuvio 4. Voimassa olevat tilausvaltuudet. Vuoden 2027 jälkeen tulevat tapahtumat sisältyvät vuoden 2027 arvoon. Lähde Valtion talousarviot

Lähdin liikkeelle julkisen sektorin velasta ja kestävyysvajeesta. Kuviossa 5 esitän, miten hävittäjähankinnat vaikuttavat julkisen velan BKT-suhteeseen. Tässä on mukana vain hävittäjien tällä hetkellä tiedossa oleva hankintahinta. Kurssimuutoksia ja tulevia ylläpito- ja käyttökuluja ei ole huomioitu. Laskelma on luonnollisesti yksinkertaistettu, mutta suuruusluokka on tässä tärkein. Laskelman mukaan hävittäjähankinnat nostavat julkisen velan suhdetta BKT:hen noin 3 prosenttiyksikköä. Tätä puolta julkisen talouden tasapainottamisessa ei juuri ole nostettu esille. 

Kuvio 5 .Hävittäjähankinnan vaikutus julkiseen velkaan. Lähteet VM 2022:80, VM 2022:77 

omat laskelmat. Vuoden 2027 jälkeen tulevat tapahtumat sisältyvät vuoden 2027 arvoon.

Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueet vastaavat vuoden 2023 alusta terveys- ja sosiaalimenoista ja pelastustoimesta.  Julkisista menoista sosiaali- ja terveystoimen menot ovat yhteensä 61 prosenttia.

 Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, jolle siirtyy suuri osa entisestä kunnallisverosta. Rahoitus on Valtiovarainministeriön hallinnonalan budjetissa. Alkuperäisessä budjettiesityksessä hyvinvointialueiden rahoitukseen oli varattu 20,7 miljardia euroa vuodelle 2023. Rahoitus ohjataan alueille könttäsummana ja kukin alue päättää varojen käytöstä itse.

 Hyvinvointialueiden budjetit ensimmäiselle toimintavuodelle ovat tappiollisia. Useissa puheenvuoroissa on korostettu alueille myönnetyn rahoituksen riittämättömyyttä (Helsingin Sanomat, YLE, Lehto J., Savela). Alueilta on laskettu puuttuvan rahoitusta noin 1-1.2 miljardia euroa (Lehto). Sosiaali- ja terveysministeriö esitti vaatimuksen 700 miljoonan euron lisärahoituksesta. Lisärahoitusta perusteltiin hoitovelalla, joka on syntynyt sekä korona- pandemian aikana, että sitä ennen. 

 Summa jakautui seuraavasti (Yle)

Perusterveydenhuolto 380-470 miljoonaa euroa 

Erikoissairaanhoito ja päivystys 200-390 miljoonaa  euroa

Sosiaalihuolto 220-270 miljoonaa euroa

Yhteensä tarve (EU:n kertaluont. elpymis 540-880 miljoonaa euroa

välineen osuus vähennetty)

Summa sisältää mm. hoitojonojen purun hoitotakuun mukaiseksi, avosairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon piilevän tarpeen, suun terveydenhuollon, neuvola ja kouluterveydenhuollon, iäkkäiden palvelut ja omaishoidon, lasten, perheiden ja aikuisten palvelut. Juhani Lehto korostaa, että tarpeet eivät ole kertaluonteisia vaan pysyviä. Rahaa tarvitaan henkilöstövajeiden korjauksiin ainakin vanhusten hoivassa ja terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa, palkkojen korotuksiin, palkkaharmonisointiin ja kustannusten nousuun inflaation vaikutuksesta. 

Valtiovarainministeriö oli sitä mieltä, että lisää rahaa ei ole varaa antaa. Tästä sukeutui poliittinen mittelö, jossa hallitus väänsi asiaa päiväkausia. Lopputuloksena hyvinvointialueille myönnettiin 350 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi myönnettiin 150 miljoonaa euroa niin, että summa on etukäteismaksu muutenkin tulossa olevasta rahoituksen korjauserästä.  Myönnetty 350 miljoonan euron lisäys on käyttötarkoitukseltaan ”järjestämisvastuun siirtymisen aiheuttamat tilapäiset kustannukset sekä toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen”(valtion lisätalousarvioesitys 2.2.2023) . Siis varsinaiseen palvelutoimintaan ja hoitovelan purkamiseen ei myönnetty euroakaan lisää. Vaikuttaakin siltä, että hyvinvointialueiden tulevaisuus on tiukasti VM:n peukalon alla. Itsenäisyys rahan käytössä jää puheen asteelle, kun riittäviä varoja toiminnan järjestämiseen ei myönnetä (Savela).

Suomessa julkisen sektorin rahoitusosuus terveydenhuollon menoista oli 79,1 prosenttia vuonna 2020. Tämä osuus on selvästi alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa. Myös sekä terveydenhuollon kokonaismenot, että julkisen sektorin terveydenhuoltomenot suhteessa BKT:hen ovat Suomessa muita pohjoismaita alhaisemmat (Kuntaliitto). 

Yhteenveto 

Suomi näyttää olevan militarisoitumassa hyvää vauhtia. Puolustusvoimien asehankintoihin löydetään rahat ilman soraääniä, kun sosiaali- ja terveyspalveluista taas ollaan valmiita tinkimään. Hyvinvointialueiden tarvitsemaa lisärahoitusta ei löydy, mutta saman suuruusluokan aidan rakentamiset itärajalle tai hävittäjien hinnannousu valuuttakurssien takia hyväksytään silmää räpäyttämättä. Puhumattakaan hyvinvointialueiden tarpeet moninkertaisesti ylittävistä asehankinnoista.

VM:n virkamiespuheenvuorossa todetaan ”….on välttämätöntä, että alueet kykenevät hillitsemään sote-palvelujen kustannusten kasvua”. Myös STM on julkaissut oman virkamiespuheenvuoronsa (STM 2023:6). STM:n lähtökohtana on ” että julkisen talouden tasapainottaminen toteutetaan niin, että väestö pysyy työ- ja toimintakykyisenä eikä eriarvoisuus lisäänny”. 

 Nyt ollaan sitouduttu niin merkittäviin asehankintoihin, että niiden rahoitus valtion velalla kasvattaa velan ennätysmäisen korkealle. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asemäärärahat syrjäyttävät kansalaisten hyvinvointia turvaavia palveluita ja muita julkisen sektorin investointeja, kuten vihreään siirtymään tarvittavia investointeja. Vähemmän aseita on ympäristöteko!

Perusteluina varustelumenojen kasvulle esitetään mm, että kansalaisten vahva enemmistö kannattaa asemäärärahojen lisäämistä muuttuneen turvallisuustilanteen takia. Toisaalta – missään vaiheessa ei kansalaisille ole annettu vaihtoehtoa. Suomi olisi voinut valita myös rauhanomaisen tien säilyttämällä puolueettomuutensa ja osallistumalla aktiivisesti rauhanomaisten ja ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen edistämiseen maailmassa. 

SOPIMALLA, EI SOTIMALLA!

 

Ritva Oesch, yritystutkija ja KHT tilintarkastaja (eläkkeellä) 

 

LÄHTEET:

Eläketurvakeskus, Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat-ETK.fi

European Defence Agency, Defence Data Portal, eda.Europa.eu

Helsingin Sanomat, 11.11.2022 Teemu Luukka ”Kiuru: Hoitovelan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna”

11.12.2021 Elina Kervinen ”Näin paljon uudet hävittäjät maksavat”

Kiander, Jaakko: ”Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt”, Helsingin Sanomat Vieraskynä 11.2.2023

Kuntaliitto: OECD Health Statistics 2022_Taloustietoja_Taulukot.pdf, Kuntaliiton julkaisuja

Lainá Patrizio, STTK:n pääekonomisti, ”Sinun täytyy tietää kaikki velasta”, alustus nauhoittamattomassa webinaarissa 27.2.2023

Lehto Eero,  Hävittäjähankinta ja kansantalous, artikkeli teoksessa ”Raportti uusien hävittäjien hankinnasta”,toim. Kimmo Kiljunen, Into-kustannus 6/2021

Lehto Juhani, keskustelu 18.2.2023, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, nykyään emeritusprofessori

Nissinen Ari ja Savolainen Hannu: Monitoimihävittäjien hankinnan ilmastovaikutuksista, artikkeli teoksessa ”Raportti uusien hävittäjien hankinnasta”,toim. Kimmo Kiljunen, Into-kustannus 6/ 2021

Savela Olli, ”Hyvinvointialueille todellista päätösvaltaa”, Keski-Uusimaa 21.2.2023. Kirjoittaja on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon pitkäaikainen yliaktuaari, nyt jo eläkkeellä. Keski-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Kestävää hyvinvointia- Sosiaali- ja terveysministeriön virkapuheenvuoro tulevan hallituskauden haasteista ja ratkaisujen suunnista, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:6

Suomen Kuvalehti , 8.9.2022 Jyri Raivio: Nyt rakennettavien F-35 hävittäjien hinta harppasi 75 prosenttia – analyysi: Suomenkin kulut uhkaavat nousta

Valtiovarainministeriö

Uudistuva ja kestävä Suomi, Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro 2022, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:77

Taloudellinen katsaus: Talvi 2022, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:80

Budjettikatsaus 2023 Katsaus valtion talousarvioon, tammikuu 2023, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:1

Valtion talousarvioesitykset vuosille 2020,2021,2022,2023, budjetti.vm.fi

Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista 2020,2021,2022,2023, vm.fi

YLE, 26.1.2023 Terhi Toivonen, Päivi Lakka, ”Tällaisilla luvuilla ministeri Kiuru perustelee puolta miljardia hoitovelkaan”