ICAN Finland luovutti kirjelmän ulkoasiainvaliokunnalle ydinaseriisunnan puolesta kansainvälisenä ydinaseiden täydellisen eliminoinnin päivänä 26. syyskuuta
YK:n pääsihteeri António Guterres on lausunut: ”Ainoa keino poistaa ydinaseiden aiheuttama riski on ydinaseiden eliminointi.” YK on julistanut tämän syyskuun 26. päivän kansainväliseksi ydinaseiden täydellisen eliminoinnin päiväksi, muistona eversti Stanislav Petrovin rohkeasta toiminnasta, joka esti ydinsodan syttymisen vuonna 1983.
Nyt ydinaseiden käyttö kansainvälisissä konflikteissa on valitettavasti jälleen noussut varteenotettavaksi mahdollisuudeksi. Ydinaseiden laajamittaisen käytön aiheuttamat vaikutukset yhteiskuntiin, ruoan tuotantoon ja ilmastoon johtavat jopa miljardien ihmisten kuolemaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin: ”Se olisi loppu.”
Ydinaseiden vastaisena päivänä 26.9.2023 ICAN (International Campaign Against Nuclear weapons) Finland tapasi eduskuntatalolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljusen ja luovutti hänelle Suomen kampanjan laatiman kirjelmän ydinaseriisunnan puolesta. Kirjelmässä toivotaan eduskunnan ja ennen kaikkea ulkoasiainvaliokunnan on olevan aktiivinen, ottavan kantaa ja linjaavan näkemyksen siitä, miten Suomi asemoi itsensä suhteessa ydinaseiden mahdolliseen käyttöön ja käytön harjoitteluun ja miten Suomi vaikuttaa poliittisesti eri foorumeilla ydinaseriisunnan suhteen kansainvälisesti. Uuden hallituksen ohjelmassa ei linjata aiheesta mitään.
Kirjelmässä toivotaan ulkoasiainvaliokunnan kiinnittävän huomioita etenkin näihin seikkoihin:
1. Ydinenergialakia uudistettaessa on huolehdittava, ettei sen kiellosta ydinräjähteiden maahantuontiin samoin kuin niiden valmistamiseen, hallussapitoon ja räjäyttämiseen luovuta. Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen puolustussopimukseen (DCA) on myös vastaavasti sisällytettävä tai siinä on huomioitava, että Suomen laissa on sellainen kielto.
2. Suomen tulee edistää keskustelua ydinaseiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja niiden vähentämisestä sekä Naton sisällä että laajemminkin sodankäynnin doktriineissa. UAV voisi muun muassa pyytää itselleen selvityksen asiasta tai järjestää tutkijoiden kuulemisen.
3. Suomen tulee pyrkiä vähentämään Naton laajenemisen aiheuttamia jännitteitä ja eskalaatioriskejä. Suomen pitää olla aloitteellinen luottamusta lisäävien toimien puolestapuhujana aikana, jolloin todellisen suursodan ja ydinaseen käytön riski on suurempi kuin vuosikymmeniin. Tässä yhteydessä tulee erityisesti huomioida ja korostaa kaikissa linjauksissa Naton perussopimuksen ensimmäisen artiklan painotus YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisesta ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisemisesta.
4. Suomen tulee suhtautua varauksellisesti Naton ydinaseiden käytön harjoituksiin ja niihin osallistumiseen. Niihin ei Suomen osallistumisen osalta ole mitään sotilaallista perustetta, pikemminkin ehkä päinvastoin. Yleensäkin Nato-maista vain osa on osallistunut näihin.
5. Suomen tulee suhtautua periaatteellisella tasolla kannustavasti YK:ssa neuvoteltuun ydinasekieltosopimukseen (TPNW) ja osallistua jatkossakin tarkkailijana sen kokouksiin, kuten eräät muutkin Nato-maat ovat tehneet. Suomi voi myös osoittaa sitoutumistaan osallistumalla ydinaseiden ja ydinkokeiden uhrien auttamiseen, sekä ydinkokeiden aiheuttamien ympäristötuhojen korjaamiseen, mikä on yksi osa ydinasekieltosopimuksen toimeenpanoa ja tarkoitusta
6. Pidemmällä aikavälillä on tavoitteen oltava, että Suomi allekirjoittaa ydinasekieltosopimuksen. Jo nyt voi ryhtyä rakentamaan askelmerkkejä muun muassa poliittisiin asiakirjoihin liittyen siihen, miten tähän voitaisiin päästä.
Kuvassa ICAN Finland koordinaattori Kati Juva ja Kimmo Kiljunen.
Kuva: Julia Jernvall
