Maailma ilman ydinaseita

Kuva: Hiroshima-päivän muistolyhtyjä HelsingissäKuva: Hiroshima-päivän muistolyhtyjä Helsingissä

 

 

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseita eikä niillä taata kenenkään turvallisuutta. Ne ovat uhka koko ihmiskunnalle, ja niiden käyttö tai sillä uhkaaminen ovat paitsi moraalittomia, myös kansainvälisen lain vastaisia.

Ydinaseiden käytöllä olisi katastrofaaliset humanitaariset seuraukset. Niin kauan kuin on ydinaseita, on vaara että niitä käytetään vahingossa tai tahallaan. Siksi ne on kiellettävä kansainvälisellä sopimuksella. Rauhanliiton mielestä myös Suomen on liityttävä ydinasekieltosopimukseen ja edistettävä aktiivisesti ydinaseriisuntaa.
Kenellä on ydinaseita?

Maailmassa on arviolta 15 000 ydinkärkeä. Niistä suurin osa on kahdella maalla, Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Kummankin maan ydinkärjistä arviolta 1800 on välittömästi käyttövalmiudessa.

Virallisesti ydinaseita on Venäjän ja USA:n lisäksi Iso-Britannialla, Kiinalla ja Ranskalla, jotka kaikki kuuluvat ydinsulkusopimukseen. Myös Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla on hallussaan ydinkärkiä.

Ydinaseet Euroopassa

Euroopan maista omia ydinaseita on Iso-Britannialla, Ranskalla ja Venäjällä. Näiden lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu useisiin Euroopan maihin: Belgiaan, Hollantiin, Italiaan ja Saksaan ja Turkkiin.

Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Eurooppaan osana NATO:n ydinpelotetta. Myös ne NATO:n jäsenmaat joiden alueelle ei ole sijoitettu ydinaseita, kuuluvat niin kutsutun ydinsateenvarjon piiriin.  Tällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisen sotilaallisen konfliktin syttyessä NATO voi käyttää ydinaseita osana jäsenvaltioidensa puolustusta.

Sekä Yhdysvaltojen että Venäjän strategiaan kuuluu ydinasein suoritettavan ensi-iskun mahdollisuus. Yhdysvaltojen oppiin sisältyy myös mahdollisuus ydinasein suoritettavaan "ennaltaehkäisevään" iskuun.

Ydinaseiden käytön seuraukset

Ydinaseet ovat joukkotuhoaseista tuhoisimpia. Yksi pommi voi tuhota kokonaisen kaupungin, tappaen miljoonia ihmisiä. Mikään maailman katastrofiapu tai terveydenhuoltojärjestelmä ei pystyisi vastaamaan mielekkäällä tavalla ydinaseen aiheuttamaan tuhoon.

Ydinaseen tuhovoima perustuu kolmeen tekijään:

  • paineeseen,
  • kuumuuteen ja
  • säteilyyn.

Jokainen näistä on jo yksin tappava. Radioaktiivinen säteily aiheuttaa sille altistuneille vakavia sairauksia ja epämuodostumia useita sukupolvia eteenpäin. Ydinpommin paineaalto ja valtava kuumuus tuhoaisivat ihmisten ja eläinten lisäksi myös kohteekseen joutuneen kaupungin infrastruktuurin.

Uusimpien tutkimusten mukaan rajoitetullakin ydinsodalla olisi välittömien vaikutusten lisäksi myös vakavia vaikutuksia maapallon ilmastolle. Ydinräjähdyksistä seuraavat tulimyrskyt nostattaisivat korkealle ilmakehään niin runsaasti tuhkaa ja muita hiukkasia, että se riittäisi pimentämään aurinkoa ja aiheuttamaan maapallolla pienen jääkauden. Tästä seuraisi ruuantuotannon romahtaminen, nälänhätiä ja yhteiskuntien horjumista.

Missä ydinaseita on käytetty

Ydinaseita on käytetty sotatoimissa kahdesti: Yhdysvallat pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshiman kaupunkiin Japanissa 6.8.1945. Muutamaa päivää myöhemmin, 9.8.1945, vuorossa oli japanilainen Nagasakin kaupunki.

Vuoden loppuun mennessä Hiroshimaan pudotettu pommi oli tappanut arviolta 140 000 ihmistä ja Nagasakiin pudotettu pommi arviolta 74 000 ihmistä. Pommituksista hengissä selvinneet ovat kärsineet terveysongelmista ja sosiaalisesta stigmasta koko elämänsä ajan.

Ydinaseita on testattu ilmakehässä, maan alla ja vedessä tehdyissä rähjähdyksissä yli 2000 kertaa. Testien seuraukset ympäristölle ja lähiseutujen asukkaille ovat olleet tyrmistyttäviä. Kansainvälinen Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestö on arvioinut, että noin 2,4 miljoonaa ihmistä kuolee ilmakehässä vuosien 1945 ja 1980 välillä tehtyjen ydinkokeiden seurauksena.

Nykyisin ydinkokeet on kielletty ydinkoekieltosopimuksella. Ilmakehässä tehtävät ja vedenalaiset ydinkokeet kieltävä sopimus neuvoteltiin vuonna 1963. Maanalaiset ydinkokeet kieltävä sopimus saatiin neuvoteltua 1996, mutta se ei ole vielä astunut voimaan. Käytännössä kieltosopimukset ovat kuitenkin pysäyttäneet useimpien maiden täysimittaiset ydinkokeet.

Ydinasekieltosopimus

Ydinaseet olivat viimeinen kansainvälisellä sopimuksella kielletty joukkotuhoase. Ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa 7.7.2017. Sopimus astuu voimaan, kun 50 maata on ratifioinut sen.

Ydinasekieltosopimus kieltää valtioilta ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun. Se kieltää valtioita avustamasta, kannustamasta tai houkuttelemasta kyseisiin toimintoihin. Lisäksi valtiot eivät saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle.

Historiallinen sopimus

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet täysin kieltävä sopimus. Se on myös ensimmäinen, jossa ydinaseettomat valtiot ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ottivat johtoroolin ydinasepolitiikassa. Ydinasevaltiot ja suurin osa niiden liittolaisista eivät osallistuneet ydinasekieltoneuvotteluihin.

Ydinasekiellon neuvotteluissa huomion keskipisteeksi nostettiin ensimmäistä kertaa ydinaseiden käytön katastrofaaliset humanitaariset seuraukset. Kyse ei ole vain ydinasevaltojen puolustuspolitiikasta, vaan koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Niin kauan kuin on ydinaseita, niiden räjäyttäminen vahingossa tai tahallaan on mahdollista.

Ydinasekielto ei olisi ollut mahdollinen ilman kansalaisyhteiskunnan merkittävää panosta. Kansalaisjärjestöjen työtä kieltosopimuksen puolesta koordinoi ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons), joka sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017. Rauhanliitto on ICAN:in jäsen ja aktiivinen toimija Suomen ICAN -verkostossa.

  • Suomi ei ollut mukana neuvottelemassa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Muista eurooppalaisista sotilaallisesti sitoutumattomista maista neuvotteluihin osallistuivat Ruotsi ja Itävalta.

Ydinsulkusopimus

Ydinaseiden leviämistä rajoitetaan lisäksi ydinsulkusopimuksella, johon on sitoutunut hieman alle 200 valtiota.  Ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita. Ydinasevaltiot puolestaan lupaavat olla levittämättä ydinaseita.

Ydinsulkusopimuksessa on myös artikla, joka velvoittaa ydinasevallat edistämään ydinaseriisuntaa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole toiminut – päinvastoin, lähes kaikki ydinasevallat ovat parhaillaan uusimassa ja modernisoimassa asejärjestelmiään.