7 syytä miksi hävittäjähankinnat on arvioitava uudelleen
Vielä perjantaihin 16.10. asti on mahdollista käydä allekirjoittamassa kansalaisaloite hävittäjähankintojen pysäyttämiseksi ja uudeelleen arvioimiseksi!
Valmisteilla olevalla HX-hankkeella on huomattavia vaikutuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kansantalouteen, maanpuolustukseen ja ympäristöön. Hankinnan valmistelussa on ollut merkittäviä ongelmia. Tässä tekstissä avaan ongelmia ja syitä minkä takia koko hanke on otettava uudelleen arvioitavaksi.
1. Hävittäjähankinta on toteutuessaan Suomen historian suurin ostos
Hallitus on hyväksynyt hankinnan enimmäishinnaksi 10 miljardia euroa. Uusien hävittäjien elinkaarikustannukset voisivat kuitenkin olla 20–30 miljardia euroa. Elinkaarikustannuksia ovat muun muassa koneiden käyttö ja päivitykset. Viimeisimmän tiedon mukaan Suomi on hankkimassa miljardeilla noin 64 hävittäjää.
Yhteensä noin 30–40 miljardin summan voi suhteuttaa esimerkiksi Suomen valtion budjettiin, joka on 62 miljardia euroa. Vuotta kohti jaettuna maksettavaa tulisi keskimäärin ainakin miljardi euroa. Sekin on paljon verrattuna siihen, että esimerkiksi poliisille oli tälle vuodelle varattu 0,8 miljardia euroa ja ympäristöministeriölle kokonaisuudessaan 0,3 miljardia euroa.
Tänä vuonna valtionavustus rauhanjärjestöille oli 500 000 euroa, siis 0,0005 miljardia. Sillä saisi noin kolmassadasosan yhdestä hävittäjästä, jos mukaan ei lasketa hävittäjän elinkaarikustannuksia.
Suomen hävittäjähanke on ilmeisesti myös globaalisti suurin tällä hetkellä käynnissä oleva hävittäjähankinta. Puolustusvoimat on pyrkinyt puhumaan hankkeesta, kuin elinikänsä päässä oleva tiskikone korvattaisiin uudella samanlaisella. Tässä tapauksessa uuden hinta on kuitenkin toista luokkaa. Vuonna 1992 valtioneuvosto päätti hankkia Horneteja nykyrahaksi muutettuna 2,4 miljardilla eurolla. Uusien hävittäjien hinta olisi noin nelinkertainen.
2. Onko hävittäjien hankinta maanpuolustuksellisesti järkevä ratkaisu?
Hävittäjähankinnan ovat kyseenalaistaneet myös sotilaat. Ajatus siitä, että Hornet-hävittäjät korvataan juuri monitoimihävittäjillä juontaa juurensa puolustusministeriön selvitykseen vuodelta 2015. Eversti evp. Ahti Lappi kritisoi selvitystä siitä, että muita konkreettisia vaihtoehtoja Hornetien korvaajiksi ei selvitetty kunnolla. Lapin mukaan pelkkien hävittäjien sijaan Suomen olisi tehokkaampaa korvata poistuvaa suorituskykyä osin ilmatorjuntakalustolla, mikä myös maksaisi vähemmän.
Everstiluutnantti evp. Tuomo Hirvonen on todennut, että hävittäjiin varatut rahat olisi parempi käyttää muun muassa maavoimiin ja kodinturvajärjestelmään. Eversti evp. Pertti Tervosen mukaan sotilaat ovat liioitelleet hävittäjien merkitystä Suomen puolustamisessa. Hänestä suunnitellun HX-hankkeen toteuttaminen olisi rahan heittämistä ilmaan.
Maanpuolustuksen näkökulmasta Suomen nykyisten Hornetien käyttöä voisi jatkaa. Tietokirjailija Pentti Sainion laskelmien mukaan Hornetien elinkaarta voisi hyvinkin jatkaa noin 10 vuodella ja järjestelmäpäivitykset maksaisivat silloin 0,5–0,7 miljardia euroa. Hankinnan lykkääminen tarjoaisi myös mahdollisuuden nähdä, mihin turvallisuusuhkat ja teknologia kehittyvät.
3. Suomen kansantalous ei kestä hävittäjähankintaa
Kauppatieteiden tohtori ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto on tutkinut sotilasmenojen vaikutuksia tuottavuuteen ja bruttokansantuotteeseen. Hän katsoi jo ennen koronaepidemiaa, että Suomen kansantalous ei välttämättä kestä näin jättimäisiä hävittäjähankintoja.
Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden myötä esimerkiksi emeritusprofessori Jouni Suistola on katsonut, että hävittäjähankkeeseen ei pidä käyttää suunniteltuja miljardeja. Niin ikään kansanedustajien piirissä korona on vaikuttanut asenteisiin hävittäjähanketta kohtaan, esimerkiksi vasemmistoliiton Veronika Honkasalo on vaatinut hävittäjähankkeen suunnittelemista uusiksi koronan vuoksi.
4. Hävittäjien ilmastopäästöt ovat suuret
Hävittäjät tuottavat noin puolet puolustusvoimien kasvihuonekaasupäästöistä. Puolustusministeriön hallinnonala puolestaan tuottaa 43 % koko valtionhallinnon ilmastopäästöistä, joten hävittäjät tuottavat myös koko valtionhallinnon päästöistä huomattavan osan. Hävittäjien ilmastokuormitus on muita armeijan kalustotyyppejä merkittävästi suurempi.
Suomen hävittäjähankinnassa suosikiksi veikattu F-35 hävittäjä voi tuottaa yhdellä tehtävällä 27 800 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Tätä voi verrata esimerkiksi siihen, että matka lentokoneella Helsingistä Malagaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 250 kiloa.
5. HX-hankkeen valmistelusta puuttuu läpinäkyvyys
HX-hankkeen valmistelun läpinäkyvyys on ollut puutteellista ja tiedotus harhaanjohtavaa. Vuonna 2014 puolustusvoimien pääesikunta linjasi viestintäsuunnitelmassa yhdeksi tavoitteekseen, että kansalaiset eivät kyseenalaista lisäsatsauksia puolustukseen. Keskeinen syy puolustusbudjetin kasvattamiselle oli jo tuolloin suunnitteilla ollut hävittäjähankinta.
Kun puolustushallinnon viestintäsuunnitelmat tulivat ilmi, totesi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, että kritiikin ja arvostelun vaientamiseen tähtäävä viestintä rinnastuu lobbaamiseen. Se taas ei kuulu julkishallinnon tehtäviin.
Joulukuussa 2018 taloustieteen professori Roope Isotalo toivoi, että perusteita 64 hävittäjän hankinnalle kerrottaisiin julkisesti. Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi, että ”Uusitalo tekee itsestään pellen, kun ottaa kantaa asioihin, joita hän ei ymmärrä.” Niinistö kertoi, että lukumäärän perusteita oli avattu valtiojohdolle ja eduskunnan puolustusvaliokunnalle.
On huolestuttavaa, että Suomessa edes kaikille kansanedustajille ei puolustusministerin mielestä tarvinnut kertoa perusteluita hankinnalle.
Lokakuussa 2019 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti hävittäjien hankintabudjetiksi 10 miljardia euroa. Tämä oli yksi hankinnan merkittävimpiä päätöksiä. Päätös tehtiin kuitenkin ilman poliittista keskustelua. Kokouksen jälkeen julkaistussa tiedotteessa unohtui vieläpä mainita, että hankinnan hinnasta oli päätetty.
Koneiden elinkaarikustannuksista on sanottu virallisesti ainoastaan, että ne pyritään pitämään nykyisten Hornetien tasolla. Käytännössä kulut nousevat väkisin korkeammiksi. Puolustusministeriö ei ole tähän mennessä esittänyt euromääräisiä arvioita eri koneiden käyttö- ja elinkaarikustannuksista edes hankkeesta päättäville poliitikoille. Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on peräänkuuluttanut lisää läpinäkyvyyttä hävittäjien kokonaiskustannuksiin.
Professori Heikki Hiilamo on oudoksunut sitä, että esiselvitystä, jolle HX-hanke perustuu, on ollut valmistelemassa ainoastaan puolustusministeriön ja puolustusvoimien edustajia eikä ketään esimerkiksi valtiovarainministeriöstä.
6. Pyöröovi-ilmiö haittaa demokraattista päätöksentekoa
Pyöröovi puolustushallinnon ja hävittäjäkauppiaiden ovilla on käynyt tiuhaan. Useat entiset korkeissa asemissa olleet virkamiehet ja upseerit ovat siirtyneet hävittäjiä myyvien yrityksen lobbareiksi. Eniten julkisuutta saanut tapaus oli entisen puolustusvoimien komentajan Jarmo Lindbergin siirtyminen hävittäjävalmistaja Lockhead Martinin lobbariksi.
Suomen Kuvalehden mukaan Lindberg oli jo toimiessaan puolustusvoimien komentajana ohjeistanut alaisiaan huolehtimaan, että Lockhead Martinin F-35-hävittäjä valitaan. Ministeriössä laadituissa muistioissa oli esimerkiksi vähätelty F-35:n huonoja piirteitä ja pyritty korostamaan kilpailijoiden ongelmia. F-35:n käyttökulut ovat merkittävästi kilpailijoiden kuluja korkeammat.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramon mukaan Suomen Kuvalehden jutun valossa ”hävittäjähankinta näyttää korruptoituneen läpikotaisin”.
7. Hävittäjähankinnoista on käytävä kunnollinen yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu
Hävittäjähankintojen kokoisen päätöksen perusteet on avattava veronmaksajille. Niistä on käytävä yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua – ja se keskustelu on käytävä nyt.
Salailun ja harhaanjohtamisen sijaan puolustusministeriön pitäisi pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman laajasti tietoa hankkeesta ja sen vaihtoehdoista. On outoa, että Suomessa hävittäjiä koskevat asiat on katsottu sellaisiksi, että niitä ei voida kertoa kansalaisille tai edes poliitikoille, kun Sveitsissä hävittäjien hankinnasta järjestettiin kansanäänestys.
Päätös hankinnasta on ulko- ja turvallisuuspoliittinen, puolustuspoliittinen, talouspoliittinen ja ympäristöpoliittinen. Jotta päätös on perusteltu eri kanteilta, se on harkittava nykyistä tarkemmin ja siitä on käytävä nykyistä huomattavasti avoimempi yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu.
Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen on parasta, mitä keskustelua tukeakseen voi nyt tehdä. Jotta keskustelu ja harkinta voi vaikuttaa hankintaan, niihin on ryhdyttävä nyt. Eduskunta päättää tänä syksynä budjettikäsittelyn yhteydessä, myöntääkö se hallitukselle 10 miljardia hävittäjien hankkimiseen.
Laura Lodenius
Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja.
Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja
